Sokeriton syyskuu on pian puolessa välissä, joten ajattelin, että mikä olisikaan parempi ajankohta kirjoittaa sokerin ihovaikutuksiin pureutuva pieni tietopaketti. Olkoon se vaikka sitten lisätsemppinä ”Sokeriton Syyskuu”-haasteeseen mukaan lähteneille tai kipinä, joka sytyttää motivaation kokeilla lisätyn sokerin jättämistä ruokavaliosta muutamaksi viikoski vaikka ei haasteessa olisi alunperin mukana ollutkaan.
Miksi sitten kosmetologi täällä kirjoittaa ruokavalioasoista eikä pysy lestissään ja keskity vain ihonhoidon pinnalliseen puoleen, kasvohoitoihin ja ihonhoitotuotteisiin? Samasta syystä kun vaikkapa asiakkaan kokonaisvaltaisesti huomioonottava taitava hieroja osaa yhdessä asiakkaan kanssa keskustellen paikantaa jatkuvien niskajumien aiheuttajaksi puutteellisen työergonimian ja liikunnalisen passiivisuuden vapaa-ajalla eikä vain tyydy hieromaan samaa jumikohtaa kerta toisensa jälkeen. Täytyy mennä pintaa syvemmällä ja löytää ongelman aiheuttaja, jotta ongelma voidaan ratkaista eikä hoideta pelkkää oiretta.
Sokerin tiedetään vaikuttavan ihoa ennenaikaisesti vanhentaen, sillä se tuhoaa ihon kiinteydestä huolehtivaa kollageenia varsin tehokkaasti. Tässä kirjoituksessani keskityn kuitenkin sokerin vaikutuksiin hormonaalisen aknen näkökulmasta, sillä leijonanosa omasta asiakaskunnastani koostuu 25-30 vuotiaista naisista, jotka kamppailevat tai ovat ensimmäistä hoitoaikaa varatessaan kamppailleet aikuisiällä puhjennen aknen kanssa. Näistä naisista lähestulkoon jokainen kärsii hormonaalista aknesta, takanaan hyvin toistensa kaltainen tarina: useamman vuoden käytössä ollut hormonaalinen ehkäisy on hiljattain lopetettu ja sen jälkimainingeissa on puhjennut akne, jonka seurauksena moni on syönyt ihotautillääkäriltä saadun pitkän antibioottikuurin tai useitakin, ehkä jopa hurjan voimakkaan Roaccuttan kuurin. Toisilla lääkekuuri auttaa, mutta sitäkin useammalla ongelma palaa lääkekuurin loputtua, tiedättekö miksi? Siitä syystä, että antibiootit saattavat kyllä hetkellisesti sammuttaa tulehduksen iholla, mutta ne eivät yleensä ratkaise varsinaista ongelmaa ja aknen aiheuttajaa eli hormonaalista epätasapainoa. Roaccutan puolestaan toimii kuivattavasti ja laittaa ihon talirauhaset ikäänkuin nukkumaan, jolloin näpyt pikkuhiljaa katoavat, mutta monilla vain hetkeksi. Sen lisäksi molemmat edellämainitut kuurit rasittavat suolistoa ja koko elimistöä, tuhoten paljon myös hyviä ja tärkeitä mikrobeja. Tässäkin mielstäni tietyllä tavalla hoidetaan enemmän oiretta kuin aiheuttajaa.
Samasta syystä en iho-ongelmista kärisiviä asiakkaita akohdatessani tyydy hoitamaan asiakkaan ihoa vain ulkoapäin, sillä käytännön kokemuskin on sen osoittanut, että ihoa voidaan hoitaa, saada huomattavan hyviä tuloksia ja mm. ehkäistä arpia tehokkailla ja oikein valituilla tuotteilla ja kasvohoidoilla, mutta niin kauan kun ongelman, aknen tapauksesssa liiallisen talintuotannon, ihon sarveistumisen ja tulehduksen, aiheuttaja on sisältäpäin kumpuava tekijä, ei ongelmaa pystytä ulkoisin keinoin kokonaan parantamaan.
Tässä kohtaa päästään vasta varsinaisesti otsikon mukaiseen aiheeseen, eli ruokavalion tai tässä kirjoituksessa nimenomaan sokerin ja muiden korkeaglykeemisten hiilihydraattien rooliin hormonaalisessa aknessa.
Lähes jokainen nainen huomaa ihossaan muutoksia jo pelkästään yhden hormonikierron aikana. Iho on yleensä parhaimmillaan ja hehkuvimmillaan kierron puolivälissä, jolloin estrogeenitasot ovat korkeimmillaan. Kierron lopussa estrogeenitasot romahtavat ja tällöin on yleensä se hetki kun kasvojen iholle ilmestyy vähintään se yksin kipeä hormonifinni vaikka muuten ei näppyihin olisi taipumusta ollenkaan. Ymmärtääkseni saman tyyppinen ilmiö tapahtuu hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen myötä kun kroppa ei enää saakkaan kuukausittaista tasaista hormoniannosta pillereistä ja hormonitasapaino muuttuu laskeneen estrogeenitason myötä. Kun naisen kehossa ei ole tarpeeksi estrogeenia tasapainottamaan testosteronin määrää, ihon talirauhaset aktivoituvat ja alkavat tuottaa aiempaa enemmän talia. Näiden hormonaalisten muutosten ja lisääntyneen talintuotannon myötä iho on alttiimpi alusta aknelle. Yksinään ihon muuttuminen öljyisemmäksi ei kuitenkaan aknea aiheuta, vaan tarvitaan myös muita tekijöitä, kuten edellä on mainittu.
Tässä kohtaa astuvat mukaan mm. sokeri ja muut nopeasti verensokeria ja insuliinitasoja nostavat hiilihydraatit. Viime aikoina onkin saatu useita viitteitä siitä, että länsimaisessa ruokavaliossa suositut korkean glykeemisen indeksin ruoat, kuten sokeri ja valkoinen vilja, saattaisivat lisätä insuliinin ja insuliinin kaltaisen kasvutekijän (IGF-1) eritystä ja sitä kautta ne lisäisivät myös ihon talineritystä ja sarveistumista. Kerrattakoon tässäkohtaa, että juurikin kiihtynyt talineritys ja ihon sarveistuminen aiheuttavat talirauhasen tukkeumisen ja yhdessä bakteerien kanssa kipeät tulehtuneet näpyt ihon alla ja pinnalla. Tästä syystä moni saakin tehokkaan avun akneen jättämällä ruokavaliosta pois korkean glykeemisen indeksin sokerin ja muut hiilihydraatit. Vähemmän sokeria ja nopeita hiilihydratteja tarkoitaa tasaisempaa verensokeria ja vähemmän insuliinia ja insuliininkaltaisia kasvutekijöitä kehossa eli yhtäkuin vähemmän aknea aiheuttavia tekijöitä ihossa.
Länsimainen ruokavalio, vehnä, maitotuotteet ja sokeri istuvat tiukassa monen ravintoympyrässä. Yleensä ensimmäisellä tapaamiskerralla en välttämättä ota edes ruokavalioasioita puheeksi asiakkaan kanssa, vaan kartoitan vain tilanteen ja katson ensin, mitä voimme saada aikaan ihon ulkoisella hoidolla, vaikka omien kokemusteni ja asiakkaiden kanssa testattujen ja hyväksi todettujen ruokavaliomuutosten pohjalta tekisi heti mieli listata, että sokeri, eläinperäinen maito ja gluteeniviljat kannatta kokeilla karsia ruokavaliosta saman tien pois. Olen huomannut, että ravinto on monille herkkä aihe ja siihen liittyy paljon tunteita ja pinttyneitäkin uskomuksia. Ruokavalion ja hormonitoiminnan välistä syy-seuraus yhteyttä kuin myös merkitystään ihon hyvinvoinnissa ei läheskään aina tiedosteta, ymmärretä tai uskota. Vaikka ihon kanssa olisi paljonkin ongelmia, on harva silti välittömästi valmis käärimään hihansa ja testaamaan tietyistä ruoka-aineista luopumista edes hetkellisen eliminaatiodieetin verran. Usein asia vaatii hieman sulattelua ja henkistä valmistautumista, ja fiksua toki onkin odottaa että hetki on oikea, jotta on riittävästi resursseja testata melko kokonaisvaltaistakin ja sitoutumistakin vaativaa muutosta elintavoissa.
Sokerista luopuminen on monille se vaikein pala purtavaksi, koska me naiset olemme tunnetusti usein melkoisia sokerihiiriä. Sokeri on suorastaan addiktoivaa ja usein käyn niin että kun sille antaa pikkusormen, se vie koko käden. Ehkä siinäkin olisi näiden ihonhoidollisten vaikutusten lisäksi yksi syy vähentää prosessoitu sokeri minimiin tai vaikka luopua kokonaan? Ja varsinkin jos kärsit iho-ongelmista, juurikin aknesta tai jostain muusta ihon ongelmasta, niin kokeile ihmeessä sokerittomuutta vaikka vain kuukauden verran. Saatat yllättyä positiivisesti.
Syksyisin terveisin,
Sara